Mitä jäi käteen?

Kunnallisvaalit 2025 ovat nyt jo siinä määrin takana, että ne tuntuvat kuin kaukaiselta historialta. En kuitenkaan ole vielä saanut kunnollista otetta uuden valtuuston toiminnasta.

Olin yllättynyt saamastani äänimäärästä (28) ottaen huomioon vaalityön vähäisyyden – joka on tiivistettävissä käytännössä siis pelkästään verkkosivuihini, yhden vaalikoneen vastauksiin ja muutamaan mainintaan somessa. Mielessä kävi, mihin pystyisin, jos seuraavissa vaaleissa tavoittelisin aidosti paikkaa valtuustossa?

Puolueeni paikkalisäykseen olin tietenkin tyytyväinen. Kaimani Siru Kivinen aloitti kunnallispolitiikassa ensimmäisen kauden valtuutettuna Mika Bymanin ja Timo Lehmusmetsän jatkaessa vanhoina. Muitakin luottamustehtäviä saimme vasemmistolle. Uusia valtuutettuja tuli mukaan positiivisen paljon, mutta varmasti vie aikaa löytää oma paikkansa joukossa.

Kaupunkistrategian päivittäminen oli uuden valtuuston ensimmäisiä tehtäviä

Olin aikanaan mukana, kun kaupunkistrategiaa uudistettiin vuonna 2022. Roolini oli lähinnä avustava, mutta sain joka tapauksessa ensikäden kosketuksen sisällön muodostumiseen ja tavoitteiden linjaamiseen. Strategian päivitys nyt valtuustokauden vaihtumisvuonna on ollut pitkä prosessi, johon olen toki työntekijänä muiden rinnalla saanut ottaa kantaa, mutta tällä kertaa lopputulos ei ole ollut vaikuttamiseni piirissä.

Päivitys toi mukanaan paljon hyvää, ja se mahdollisti uusille valtuutetuille myös oivan keinon perehtyä siihen, mihin Kouvola haluaa kaupunkina panostaa. Myös kuntalaisilta kerättiin kannanottoja Voxit-keskustelualustan kautta. Minulla on kuitenkin epämukava tunne siitä, että vaikka strategian pitäisi peilata kuntalaisten näkemyksiä – joita valtuuston tehtävä on edistää –, päivitykset oli jo viilattu ennen kyselyn päättymistä. 

Nähtäväksi jää myös se, onnistutaanko strategian jalkauttamisessa tai tuleeko se aidosti vaikuttamaan päätöksiin seuraavina valtuustokauden vuosina. Itse kritisoin aiempaa versiota liiallisesta pinnallisuudesta ja erityisesti siinä, että strategian linjaukset eivät välittyneet sen voimassaoloaikana tehdyistä päätöksistä.

Vältelläkseni jatkuvaa negatiivisuuden tulvaa, seuraan sosiaalista mediaa melko vähän ja uutisia vielä vähemmän.

Ehkä siksi – ja osin myös nykyisen työroolini myötä – en ole enää niin kartalla siitä, mitä valtuustossa tapahtuu. Kouvolan vasemmiston kokouksissa toki jaetaan kuulumisia, ja ehkä aikaa myöten myös uuden valtuuston luotsaama suunta alkaa kirkastua. Eniten toivon, että ensimmäisen kauden valtuutettujen runsas joukko toisi mukanaan uusia näkemyksiä siitä, miten Kouvolan kaupunki voi parhaiten palvella kuntalaisiaan. Niin valtuutetut kuin me kaupungin työntekijätkin olemme pestissämme yhteisen hyvän edistämiseksi, emme omamme.